Usein kysyttyä Oivasta

Tälle sivulle on koottu Oivasta usein esitettyjä kysymyksiä.

  • 1Mitä teen, jos havaitsen hygieenisiä puutteita elintarvikealan yrityksissä? Kenelle ilmoitan, jos pakkausmerkinnöissä on virheitä?

    Ota yhteyttä sen kunnan elintarvikevalvontaan, jossa yritys sijaitsee. Kunnan terveystarkastajat voivat tarvittaessa puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Kuntien elintarvikevalvonnan yhteystiedot löytyvät evira.fi – sivuilta.

  • 2Mistä löydän ruokakaupan tai ravintolan tarkastustuloksen?

    Oiva-raportti julkaistaan näillä internetsivuilla ja tarkastetun yrityksen sisäänkäynnin läheisyydessä aina, kun kuluttaja asioi yrityksessä esim. myymälässä, ravintolassa, kioskissa, pikaruokapaikassa, tehtaanmyymälässä jne. Tarkastuksen kohteena olevan elintarvikehuoneiston sisäänkäynnin yhteydessä tulee julkaista aina viimeisimmän tarkastuksen Oiva-raportti.

  • 3Miksi en löydä hakupalvelusta etsimäni yrityksen Oiva-raporttia?

    Oivan mukaisia tarkastuksia tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti. Jos et löydä palvelusta Oiva-raporttia, todennäköisesti hakemasi yrityksen valvontasuunnitelman mukainen tarkastus on vasta tulossa tai yrityksen omistaja on vaihtunut. Valvontasuunnitelmassa eri yrityksillä on erilainen tarkastustiheys. Toiminnan laajuuteen ja riskiperäisyyteen nähden osa yrityksistä voidaan tarkastaa useammankin kerran vuodessa, mutta osa vaikkapa vain kerran viidessä vuodessa.

    Oivan mukaisia tarkastuksia on tehty vasta 1.5.2013 alkaen myymälöihin ja tarjoilupaikkoihin (ravintolat, suurkeittiöt). Teollisuuden Oiva-raportit julkaistaan sitä mukaa kun tarkastuksia tehdään 2016 alkaen.

  • 4Tehdäänkö Oivan mukaiset tarkastukset yrityksissä ennalta ilmoittamatta?

    Tarkastukset tehdään lainsäädännön mukaan pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Säädökset kuitenkin sallivat ennalta ilmoittamisen sellaisissa tapauksissa, joissa se tarkastuksen toimeenpanon kannalta on tarkoituksenmukaista. Yleensä niissä kohteissa, joissa tarkastusaika on sovittu etukäteen, on tarkoitus selvittää sellaisia asioita, jotka selviävät vain vastuuhenkilöiden ollessa paikalla. Usein tätä seuraava tarkastus tehdään ilmoittamatta.

    On kuitenkin olemassa kohteita, joille ilmoitetaan tarkastuksesta aina. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset kohteet, joissa tarkastajan liikkuminen itsekseen on mahdotonta. Kohteet, jotka saavat tiedon tarkastuksesta ennakkoon ovat kuitenkin niin suuria, ettei siellä tavallisesti ehditä tekemään takautuvasti sellaisia korjaavia toimenpiteitä, jotka eivät tulisi tarkastuksella ilmi.

  • 5Miten tarkastustulos määräytyy? Miksi tarkastustulos ei ole keskiarvo saaduista arvosanoista?

    Tarkastuksen tulos määräytyy sen perusteella, mikä on tarkastettujen kohtien heikoin arvosana. Arvosanat eivät voi olla keskiarvoja saaduista tuloksista, sillä hygieniatasoa ei voi keskiarvollisesti noudattaa. Jos esimerkiksi samasta ruoasta otetuista näytteistä viisi on puhtaita, mutta yhdestä löytyy ruokamyrkytysbakteereja, se ei tee ruoasta keskimäärin syötäväksi kelpaavaa.

  • 6Onko elintarviketyöntekijän Oivan myötä poistettava korut?

    Lainsäädännön vaatimukset ovat samat kuin ennen Oivaa, sillä Oiva perustuu nykyisiin, voimassa oleviin säännöksiin. Elintarviketyössä lävistykset ja korut tulee aina poistaa tai peittää asianmukaisesti suojavaatetuksella, jos käsitellään pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Jos pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita ei käsitellä, ei korujen käyttö ole varsinaisesti kielletty ellei elintarviketurvallisuus niistä vaarannu. Korujen käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa elintarviketyössä.

  • 7Saako elintarviketyöntekijällä olla tatuointeja? Onko tatuoinnit Oivan myötä peitettävä?

    Lainsäädäntö on sama kuin ennen Oivaa. Jos pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöllä on tatuointi, mutta iho on sen alueella ehjä, niin tatuointia ei tarvitse peittää. Jos taas ihossa on haava tai iho on muuten rikki, kohta pitää aina peittää mikrobien leviämisen estämiseksi. Kun tatuointi on kunnolla parantunut ja tatuoinnin päällä on terve iho, ei se aiheuta vastaavaa hygieniariskiä kuin lävistykset. Siksi tatuointeja ei hygieniasyistä tarvitse kieltää elintarviketyöntekijöiltä.

  • 8Millainen on yritysten oviin laitettava raportti? Onko se hymynaamatarra?

    Yritysten sisäänkäyntien yhteyteen laitetaan Oiva-raportti, joka vastaa oivahymy.fi-sivustolta löytyvää Oiva-raporttia. Raportti on A4-kokoinen ja useimmiten yksisivuinen. Yritysten oviin ei siis ole tulossa yksittäistä hymynaamatarraa. Oiva-raportin mallin voit käydä katsomassa täältä.

  • 9Miltä Oiva-raportti näyttää ja mitä se sisältää?

    Oiva-raportti sisältää useita hymiöarvosanoja. Siinä näkyy sekä tarkastuksen tulos että kaikki yrityksen sillä tarkastuskerralla eri asiakokonaisuuksista saamat hymiöt. Vuodesta 2016 alkaen Oiva-raportille lisättiin tarkastettujen asioiden määrän ja niiden tulos numeroin esim. Oivallinen 9 kpl, Hyvä 1 kpl jne. Tämä erottaa saman tuloksen saaneet yritykset.

    Oiva-raportti sisältää myös sanalliset Oiva-huomiot, jotka selventävät syitä sille, miksi arvosana jossakin kohdassa ei ollutkaan oivallinen. Oiva-raportista näkee lisäksi kahden edellisen kerran tarkastustuloksen. Malliraportin ja vinkkejä raportin lukemiseen löydät täältä

  • 10Miten Oiva-raportilla näkyvät kohdat valitaan tarkastettavaksi?

    Jokaisella tarkastuskerralla katsotaan ne asiat, joihin on katsottu liittyvän suurin elintarviketurvallisuusriski. Näihin voivat kuulua mm. päivittäinen puhtaus ja siisteys, lämpötilahallinta ja hygieeninen toiminta, joskus pakkausmerkinnät ovat tarkastuksen kohteena. Muut kohdat tarkastetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa tai silloin, jos niissä tarkastuksella huomataan epäkohta. Katso tarkempi otsikkojaottelu täältä.

  • 11Miksi Oiva-raportti on toisilla yrityksillä pidempi kuin toisilla?

    Eri yritysten Oiva-raportin pituus vaihtelee, koska elintarvikevalvojat tarkastavat kerran kolmessa vuodessa katsottavia kohtia eri aikataulujen mukaan. Lisäksi kaikki jokaisellakaan kerralla katsottavat asiat eivät kuulu jokaisen yrityksen toimintaan. Jos esimerkiksi myymälässä ei ole lainkaan palvelutiskiä, ei palvelulinjastoihin liittyvää kohtaa voida yrityksessä tarkastaa.

  • 12Ovatko lattialle unohtuneet kengät elintarviketurvallisuusriski?

    Kengät ja muut tavarat, jotka päivän aikana ovat pukuhuoneen lattialle jääneet, eivät vaikuta elintarviketurvallisuuteen. Sen sijaan pitkäaikaisessa säilytyksessä lattialla olevat tavarat vaikeuttavat lattioiden ja tilojen puhdistamista ja sen kautta voivat vaikuttaa yrityksen hygieniatasoon ja mahdollisesti elintarviketurvallisuuteen.

  • 13Onko moppi ämpärissä elintarviketurvallisuusriski?

    Moppi ämpärissä ei automaattisesti ole elintarviketurvallisuusriski. Päivän aikana tapahtuvan siivouksen aikana riskiä ei ole. Jos sen sijaan moppia pitkäaikaisesti säilytetään tyhjässäkin ämpärissä, se ei pääse kunnolla kuivumaan. Silloin moppi levittää siivottaessa bakteereja elintarvikehuoneistoon. Myös likainen pesuvesi on riski.

  • 14Miksi yritys on saanut hyvän hymiön eikä oivallista?

    Oivassa hymyilevä tulos on aina hyvä tulos. Elintarviketurvallisuus ei silloin heikenny tai vaarannu. Kuluttajalle halutaan kuitenkin kertoa, miksi tulos ei ole lain noudattamisen kannalta oivallinen.

  • 15Onko oivallisen hymyn saaneen ravintolan ruoka parempaa?

    Oiva-järjestelmä ei ota kantaa siihen, miltä ruoka maistuu. Oiva kertoo siitä, siitä onko hygienia ja tuoteturvallisuus yrityksessä kunnossa.

Muokattu 17.10.2016